Mukin muisto

Jotkut tavarat ovat minulle tärkeämpiä kuin toiset ja uskon, että sinun kohdallasi saattaa hyvinkin olla samoin. Minulla on muutamia todella rakkaita tavaroita, joita vaalin kaikella rakkaudella.

Yksi tällainen tavara on ollut punainen käsin dreijattu muki Osallistuin Loviisan Wanhat Talot tapahtumaan yhdessä edesmenneen isäni kanssa. Kävimme valtavan upeassa vanhassa talossa, joka oli restauroitu uskomattomalla pieteetillä ja nautin koko sydämestäni. Piharakennuksessa oli myynnissä mukeja ja ihastuin heti kyseiseen mukiin ja se on ollut minulla käytössä jo yli 10 vuotta. Muki on muistuttanut minua mukavasta yhteisestä retkestä isäni kanssa aikana, jolloin sairaus ei ollut runnellut häntä vielä kovin pahasti. Erityisen merkitykselliseksi muki muuttui isän kuoleman jälkeen. Ajattelin, etten milloinkaan luovu tästä mukista. Muistojen ja kauneuden lisäksi minua on puhutellut aina sen monikäyttöisyys: olen juonut isosta, laakeasta mukista niin teetä kuin syönyt keittoa ja puuroakin.

Sitten monen sattumuksen summana muki ja suosikkilasini putosivat pöydältä ja hajosivat Hetken minusta tuntui kuin olisin joutunut lakaisemaan roskakoriin palan minun ja isäni yhteistä historiaa. Tunsin surua ja suuttumusta. Sitten kuitenkin ymmärsin, etten menettänyt muistoani hyvästä yhteisestä päivästä isäni kanssa, vaan menetin vain valtavan kauniin ja monikäyttöisen mukin. Jotakin epätoivostani kertonee se, että mukin rikkouduttua käytin hyvän tovin aikaa etsiessäni tietoa mukin tekijästä ja että voisinko vielä löytää samanlaisen mukin itselleni. Löysin kuin löysinkin keraamikon, joka on mukin takana. Lopulta en kuitenkaan päätynyt pyytämään häntä tekemään uutta vastaavanlaista mukia, vaan nyt odottelen, josko vastaani tulisi jokin muu uniikki, sympaattinen ja monikäyttöinen muki. Siihen mukiin saa liittyä aivan uusia muistoja